Samba Trail Running Club Oppia ikä kaikki. Upea harrastus se vain on. Urheilua se vain on. Elämäntapa? Hemmetti, kyllä se vain joskus korpeaa ja kovasti. Ehkä päällimmäisenä ne tunnit jotka oli tehnyt mukavuusalueen ulkopuolella vain Epic Trailia varten. Mattojuoksut, helvetti sentään. Se ei ole luontoihmisen hommaa kun hamsterit painaa vieretysten punavuorelaisella salilla. Joskus menee päin Pyreneitä, onneksi nyt jo kohti Alppeja!
Vuosi on kulunut viime kesän helikopterikyydistä Pyreneillä. Silloin kyseessä oli toinen Buff Epic Trail ja Skyrunning mm-esikisa. Tätä kirjoittaessa olemme Jannen kanssa Barcelonan koneessa ja jälleen kohteena mahtava Vall de Boin laakso ja Aiguestortesin luonnonpuisto. Mitä opin viime vuodesta? En ainakaan jäämään kotiin.
Olimme sopineet Rukalle lähdön yhden pintaan Punavuoresta. Skodan ykköstykkiä ajaisi wannabe-Kankkunen Said ja kartanlukijana matkalla oli Kivi-paperi-sakset-instituutin kasvatti, nykyinen telefax specialist (facebook ei voi olla väärässä), Ville. Vanhemmat olivat tulossa etelänlomalle hoitamaan koiria, mistä suuri kiitos viikonlopun onnistumiselle! 15-vuotias Muusa alkaa olla sen verran kokenut että ymmärtää kodin tärkeyden, eikä perusta meidän juoksuhömpötyksistä niin paljoa että mielellään lähtisi reissun päälle. Parempi viettää eläkepäiviä kotosalla.
Kun koirien doping-kuviot oli katsottu kuntoon, suuntasin Skodalle ja kuinka ollakaan, Ville oli kadonnut kuin hipsteri Mokon lounaalle. Pissahätä oli tosiaan yllättänyt ja överikorrekti herrasmies ei kehdannut huuhdella vessaa ns. Ilmaiseksi. Mies oli kierrellyt vaivaantuneena aikansa ja valinnut Ranskassa vuodesta 1924 valmistettua, käsityönä ja rakkaudella tehtyä kolaa halpaan 10€/l hintaan. Kyllä sillä kelpaa jo heittää kepilliset. Iltalehden makutestissä kola olisi ollut mahdoton erottaa freeway-kolasta, mutta oikeassa ympäristössä, bambusankaiset aurinkolasit päässä maistuu varmasti taivaalliselle. Continue reading…
World’s steepest island, here we are. Talvi tätä on odotettu, käyty paikan päällä treenaamassa olosuhteita varten (lumisateessa), katsottu youtubesta idolien ottamuksia edellisiltä vuosilta ja tietenkin kerrottu jokaiselle kyllästymiseen asti asiasta. Täällä, yhdessä hienoimmista paikoista johon olen matkustanut, enkä varmasti nytkään viimeistä kertaa. Langelin Kaitsu totesikin keskiviikon lounaalla olevamme hänen lempisaarellaan. Joku matkayhtiö aloittaa ensi talvena suorat lennot tänne Suomesta, miten sattuikaan. La Isla Bonita.
Mieltä hellivä maisema olkkarista.