Vuoribarometri 2 ja höpinää höpsis

Ensimmäisen barometrikynäilyn jälkeen olen jäsentänyt itselleni 17 viikon ohjelman, jonka päätepiste on 7.5.2016 La Palmalla. Kilpailukalenteriin on ilmestynyt myös UTMB-viikon TDS ja harjoituksellisesti La Palman leiri helmikuussa. Hapenottotesteissä kävimme Samban porukalla 9.1. Näistä lisää myöhemmin.

17 viikon ohjelman perusrunko on Holmenin sub 2.30 -ohjelmassa, johon lisänä vuoribarometri-nousuja, voimaa ja aivan kevyttä kölkyttelyä. 16-23.2. lisäksi treeniviikko La Palmalla joka tulee menemään määräpainotteisesti kisareittiä tutkaillen. Kilometrit eivät kohoa taivaisiin, mutta läpsyteltävää joka tapauksessa.

La Palmalle on jälleen ilmoittautunut sauvakävelijöiden lisäksi aivan maailman terävintä kärkeä, 2 x UTMB-voittaja Thevenardista lähtien. Enkä pitäisi “sprinttimatkalla” Xavieria edes ykkössuosikkina. Toki Xavier tulee juoksemaan itsensä todennäköisesti kärkisijoille, mutta saa onnistua täydellisesti haastaakseen vaikkapa Nike Trail Teamin juoksijat, jotka jyräävät myös jenkkien maraton-trialeissa. Espanjan Luis Alberto vei perinteisesti kuumissa olosuhteissa juostavan kilpailun viime vuonna fiksulla juoksulla, kuten myös 2014. Euroopan viime vuoden trailrunneriksikin valittu Alberto on todennäköisesti mukana puolustamassa voittoaan. (Tästä ei vielä varmuutta)

Holmen-tyyppinen ohjelma ei valikoitunut keväälle sattumalta, vaan perusteluita olen hakenut niin rataprofiilista kuin omista ajallisista resursseista. Kilpailussa on juostava kovaa jos haluaa hävitä suhteellisen vähän kärkeen ja näin saada mahdollisimman korkeat ITRA:n ranking-pisteet. La Palmalla ei ole aikaa tunkata, joka lähtökohtaisesti olisi itselle parempi. Lähdöstä on juostava kovaa jottei jää ruuhkaan kiinni muutamien satojen metrien jälkeen kun lähdetään ensimmäiseen, noin 20km mittaiseen nousuun. Reitillä on paljon juostavia pätkiä joissa matkavauhdin tulee tapailla reipasta juoksua jos haluaa pysyä porukassa. Ohjelmaa on myös kohtuullisen helppo noudattaa omien ajallisten resurssien puitteissa.

Olen usein töissä klo 18-04, joka tarkoittaa että teen päivän kuormittavan treenin iltapäivällä ja höpöhölkkäilen duunista himaan n. klo 04.15-05.15. Työ suo kivasti pidempiä vapaita silloin tällöin mahdollistaen kisamatkailua, mutta toisaalta viikonloppujen yhteiset aamupitkikset jäävät usein väliin. Oikeastaan lähes aina. Vapaalla ei yövuoron jälkeen huvita herätä lenkille kun on saanut unen päästä kiinni kuuden, seitsemän huitteilla. Puoliso käy myös vuorotöissä ja heräilee usein aamulenkeille, samoin kuuleman mukaan teräksinen Sirkka S. Ei voi muuta sanoa ku hattua nostaa, kuten koko kansan härkä sanoisi.

Harjoitusviikko 1 sujui melko hyvin. Sunnuntain 20km, jossa viimeinen kymppi @3.40 oli takareisien osalta hiukan kiristelyä. Tein lauantai-iltana 1h vuoribarometrin, n. 930 nousumetrin kera. Jälkeenpäin helppo sanoa, mutta täysin aivoton ratkaisu. Ehkä toimisi kun takareiskat ovat kunnolla tottuneet mattomäkiin. Myös tuo punttien kolistelu täytyy miettiä tarkemmin. Ei saa haitata päätreenejä, varsinkaan viikonlopun rankinta harjoitusta. Toisaalta voiman hankkiminen väsyneenä on kuin hyppisi korkeutta kumpparit jalassa. Kohti seuraavaa viikkoa jossa haasteena todella pitkät työpäivät ke-pe, sekä uudet, tiukemmat vauhdit vk 10km:lle.

Ps. Ensi lauantaina (pe-yönä suomen aikaa) erittäin mielenkiintoinen trail-kisakatsomo suomalaisittain kun Jussi Nokelainen Starttaa Ultra Trail World Tourin avauskisaan Hong Kongissa. Jussi on treenannut viimeiset kuukaudet täysipainoisesti Japanin vuorilla ja odotankin alamäkitykiltä kovaa suoritusta 100km matkalla.

 

#Vuoribarometri

9.1.2016 mitattu aerobinen kynnys Hr 145. Suluissa edellinen nousu.

Vk2: Matolla 59min (47), 7,7km/h (7,5), 12 prosenttia, nousu ~930m (700), AvgHr 133 (132).