World Trail Championships 2015 juostaan lauantaina

Wolrd Trail Championships eli polkujuoksun MM-kilpailut juostaan tulevana lauantaina Annecyssa Ranskan Alpeilla. Lac d’Annecyn kiertävällä reitillä on pituutta 85 km ja nousumetrejä kertyy yhteensä noin 5200. Kilpailu on erittäin kovatasoinen, vaikka kaikki maailman huippujuoksijat eivät viivalla olekaan. Mukana on kuitenkin sellaisia lajin tähtiä kuin UTMB-voittaja Xavier Thevenard, Transgrancanarian uudella reittiennätyksellä kolannut Gediminas Grinius ja Transvulcanian ykkönen Luis Hernando. Pohjoismaista voimaa edustaa suomalaisten ohella mm. Transgrancanarian kakkonen Didrik Hermansen.

Continue reading…

Varusteet pitkään kisaan

Aiemmissa postauksissa on puhuttu vuoristossa juostavan ultrakisan vaatimuksista fyysiselle ja henkiselle kestävyydelle. Pelkästään niillä ei kuitenkaan kisaa läpi vedetä vaan yhtenä merkittävänä tekijänä jo turvallisuudenkin kannalta ovat toimivat ja riittävät varusteet. Pitkien matkojen liikkuminen useiden tuntien päässä autoteistä vaatii selvästi enemmän omavaraisuutta kuin esimerkiksi ratajuoksu tai kaupunkimaraton. Mikä olisikaan välineurheilijalle parempi aihe blogata, kuin varusteet. Continue reading…

Polkujuoksu ilmiönä

Perjantaina julkaistu Ellit-verkkolehden artikkeli polkujuoksusta uutena trendilajina herätti jälleen vilkkaan keskustelun lajista. Alle vuorokaudessa artikkelin julkaisusta Helsinki Trail Running Clubin Facebook-ryhmässä oli koossa jo toistasataa kommenttia aiheessa. Pääosin niissä keskityttiin todistelemaan puolesta ja vastaan, kuinka uudesta lajista on edes kysymys, onko polkujuoksu vain uusi nimitys vanhalle lajille maastojuoksulle ja onko se sittenkään trendikästä. Ainahan poluilla on juostu ilman tätä villitystäkin. Varmasti näin on, mutta kuinka isossa mittakaavassa? Continue reading…

Odotetun rankka Madeira Island Ultra Trail

Madeira Island Ultra Trail vastasi juuri niihin odotuksiin, joita kisaa kohtaan ennen starttia oli. Jyrkkiä ja teknisiä mäkiä, huikeita maisemia vuoristossa, toimivat järjestelyt ja paljon kannustusta reitin varrella. Juostavia pätkiä oli enemmän kuin ajattelin, mutta välillä taas eteneminen muistutti enemmän kiipeilyä kuin kävelyä, kun noustiin tai laskettiin lähes pystysuoria portaita. Myös kisan jälkeen vaivaavat tutut vammat eli lihaskivut, tulehtunut akillesjänne, irtoamista odottavat isovarpaiden kynnet, osittain auringon polttama iho ja parit jäljet kaatumisista. Continue reading…