Olimme sopineet Rukalle lähdön yhden pintaan Punavuoresta. Skodan ykköstykkiä ajaisi wannabe-Kankkunen Said ja kartanlukijana matkalla oli Kivi-paperi-sakset-instituutin kasvatti, nykyinen telefax specialist (facebook ei voi olla väärässä), Ville. Vanhemmat olivat tulossa etelänlomalle hoitamaan koiria, mistä suuri kiitos viikonlopun onnistumiselle! 15-vuotias Muusa alkaa olla sen verran kokenut että ymmärtää kodin tärkeyden, eikä perusta meidän juoksuhömpötyksistä niin paljoa että mielellään lähtisi reissun päälle. Parempi viettää eläkepäiviä kotosalla.

Kun koirien doping-kuviot oli katsottu kuntoon, suuntasin Skodalle ja kuinka ollakaan, Ville oli kadonnut kuin hipsteri Mokon lounaalle. Pissahätä oli tosiaan yllättänyt ja överikorrekti herrasmies ei kehdannut huuhdella vessaa ns. Ilmaiseksi. Mies oli kierrellyt vaivaantuneena aikansa ja valinnut Ranskassa vuodesta 1924 valmistettua, käsityönä ja rakkaudella tehtyä kolaa halpaan 10€/l hintaan. Kyllä sillä kelpaa jo heittää kepilliset. Iltalehden makutestissä kola olisi ollut mahdoton erottaa freeway-kolasta, mutta oikeassa ympäristössä, bambusankaiset aurinkolasit päässä maistuu varmasti taivaalliselle. Continue reading…