Vanhoilla pohjilla

Kisakausi pyörähtää käyntiin muutaman viikon kuluttua, joten on aika viritellä taas blogia hereille. Kirjoittaminen talven aikana on sujunut jopa huonommin kuin harjoittelu, mutta ehkä kevätaurinko muuttaa kaiken ja tekemisen taso normalisoituu. Kaikki ei talvella ole mennyt ihan niin kuin lokakuussa ylimenokauden aikana suunnitteli. Nyt on kuitenkin katsottava eteenpäin ja yritettävä mennä eteenpäin niillä, mitä on.

Syksyllä maalailin aloittavani harjoittelun marras-joulukuussa ja ajatuksena oli ottaa juoksun suhteen pieni tuottavuusloikka tulevalle vuodelle. Kiirettä treenin suhteen ei sinänsä ollut, koska tärkeimmät kisat painottuvat tänä vuonna vasta syksyyn. Päätavoitteena kaudelle oli mahtua Suomen joukkueeseen polkujuoksun MM-kisoihin ja juosta siellä hyvä juoksu. Kisa on vasta lokakuun lopussa, joten marraskuun meneminen puolivaloilla pienen flunssan ja harjoitteluun totuttelun kanssa ei haitannut. Aikaa oli melkein vuosi. Joulukuussa aloin vähitellen lyömään lisää löylyä ja mittariin kilahti vajaa 400 km juoksua. Siitäkin syystä, että muista kiireistä johtuen kuukauteen mahtui useampia lepopäiviä.

Ei ihan viime vuoden kaltainen joulukuu mutta suunta oli hyvä. Kovemman treenaamisen ehtii aloittamaan vielä tammikuussa ja päätin, että mikäli kaikki menee hyvin, juoksen huhtikuussa sileän maratonin. Vuosi vaihtui ja parin viikon jälkeen iski influenssa. Maratonhaave sai jäädä. Ei silti vielä maailmanloppu, tästä kun selvitään, niin helmikuussa alkaa uusi aikakausi.

2016 twiitit

Kuukaudet vaihtuivat, mutta ongelmat jatkuivat. Toiveikkaana aloitin aina uuden kuukauden ja treenijakson ennen kuin rouva Fortuna näytti persettään. Movescountin kalenteriin kertyi enemmän mustia kuin oransseja ruutuja. Paluu juoksun pariin on aina vaikea ja kun yhtään ehjää kuukauden mittaista jaksoa ei talveen mahtunut, ei kuntokaan ole ihan toivotulla tasolla. Henkisesti talvi ei siis ole ollut helpoimmasta päästä ja useampaan otteeseen olen miettinyt touhun mielekkyyttä. Aina kun sai paketin kasaan, iski joku vastoinkäyminen.

Yhtenä syynä huonoon vastustuskykyyn on varmasti ajankäytöllisten haasteiden tuoma levon vähyys. Yöunet jäävät usein noin seitsemään tuntiin, kun aamulla on herättävä klo 5 lenkille. Työpäivän jälkeinen ilta ja viikonloput kuluvat lasten kanssa jääkiekkokauloissa, futiskentillä jne. Oma valinta on tietysti se, että on edellä mainituissa lajeissa myös koutsaamassa, eikä voi poikien urheilujen aikana tehdä omaa treeniä. Valmennushommat ovat kuitenkin antaneet enemmän kuin ottaneet ja koulutuksissa on saanut arvokasta oppia myös lastenkasvatukseen. Jos pitäisi valita, panostaako pelkästään omiin vai lasten urheiluihin, olisi päätös helppo.

2016 kuvat

Kaikesta huolimatta kisakauden alku on jo nurkan takana ja talven vastoinkäymiset on pyrittävä unohtamaan. Toukokuussa kalenterissa on kolme kisaa: ensin Bodom Trail ja Sandis Trail -tupla yhdellä välipäivällä ja kuun lopussa Karhunkierroksen 53 km. Mikäli siihen asti pystyy juoksemaan terveenä, niin ehtii pienen nousukunnon saada taas päälle. Pääasiassa mennään kuitenkin vanhoilla pohjilla ja selvää on, ettei kisoissa taistella ihan kärkisijoista.

Tänä vuonna yritän lähteä kiertämään kisoja hieman eri asenteella kuin aiemmin: haastajana, nautiskelemassa maisemista ja ilman paineita, mutta toki tosissaan. Erityisesti elokuussa juostavaa Tromssan kisaa odotan innolla. 50 km kivikkoa ja ilmavia harjanteita. Enemmän seikkailu kuin juoksukisa. Syksyyn on lisäksi ilmestymässä toinen erittäin mielenkiintoinen karkelo, mutta siitä enemmän, kun osallistuminen on varmaa.