Road to Madeira

Oma blogikirjoitteluni on ollut talven aikana hiljaista, mutta uuden kauden kynnyksellä on jälleen aika terästäytyä. Tarinointi jatkuu Suomen ensimmäisen polkujuoksuseuran, Samba Runningin, puolella. Liityin Sambaan huomatessani, että nämä jätkäthän dominoivat kisoissa tulosluetteloa. If you can’t beat them, join them. Sambassa tulokset ovat kuitenkin vain pieni detalji, joten toinen merkittävä syy oli älyttömän hyvä porukkahenki ja yhdessä tekemisen meininki. Tuloksista riippumatta tänne mahtuvat kaikki, joilla riittää pilkettä silmäkulmassa ja polkujuoksu jossain määrin kiinnostaa.

Peruskuntokausi alkaa olla päätöksessään ja viimeiset viilaukset kisakuntoon virittäytymisessä tehdään tulevan kuukauden aikana. Tarkoitus on luonnollisesti olla mahdollisimman hyvässä iskussa, kun Madeira Island Ultra Trailin lähtölaukaus Porto Monizissa 11.4. klo 0:00 kajahtaa. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että tuo tavoite on täyttymässä, mutta pitkien kisojen aikana voi tapahtua mitä tahansa, mikä vaikuttaa lopputulokseen. Madeiralla tossua kulutetaan 115 km, jonka aikana kivutaan mäkeä 6800 nousumetriä.

Matka Portugalille kuuluvan saaren vuoristoon on oikeastaan alkanut jo marraskuussa, kun harjoituskausi starttasi. Kulunut talvi on mennyt poikkeuksellisen tarkasti suunnitelmien mukaan ja vain yksi kahdeksan päivän tauon vaatinut flunssa on sotkenut harjoittelua. Sekin jo marraskuun lopussa, jonka jälkeiset 2,5 kk ovat kulkeneet lähes prikulleen koutsi Aki Nummelan säveltämien nuottien mukaan. Toivottavasti sama vire jatkuu.

Sambablogi

Talven aikana on keskitytty kuntopohjan rakentamiseen ja juoksutreenejä viikkoon on yleensä mahtunut 6-10. Tärkeintä on, että on päässyt juoksemaan säännöllisesti eikä pitkiä palautumisaikoja vaativia kilpailuja ole kesän tapaan ollut. Lappu rinnassa on juostu ainoastaan viisi maantiekymppiä, jotka ovat toimineet hyvinä kovina harjoituksina. Samban kuntotesti Pajulahdessa osoitti, että eteenpäin on Timo Jutilan lailla menty.

Isoin muutos aiempaan harjoitteluun on, että suurin osa arkipäivinä juostavista kilometreistä on kertynyt aamuisin klo 4:45–6:15 välisenä aikana. Illat kuluvat usein jääkiekkokatsomossa tai lasten kanssa liikkuessa, joten kokeilin jo loppukesästä, miten juokseminen aamulla sujuu. Järvisen Mikon esimerkki on osoittanut, että niinkin voi tuloksia tehdä, ja pienen totuttelun jälkeen sain itsekin rytmistä kiinni. TV-sarjojen seuranta on jäänyt vähemmälle, kun nukkumaan pitää mennä mielellään jo yhdeksän jälkeen.

Tulevan kesän kisojen suhteen tilanne on hyvä, sillä ilmoittautumiset Vaarojen maratonia lukuun ottamatta ovat sisällä ja matkat sekä majoitukset buukattu. Madeiran jälkeen ohjelmassa ovat Bodom Trail, trail runningin MM-kisat Annecyssa ja Vierumäki Trail Marathon. Kaikki nämä osuvat melko tiiviiseen 1,5 kk jaksoon, joten Suomen kisat juoksen tarvittaessa vähän kevyemmällä effortilla. Syksyn kohokohtana on lajin klassikkokisa Ultra-Trail du Mont-Blanc sekä Suomen ykköstapahtuma Vaarojen maraton. Tarkempaa juttua kisoista on tulossa myöhemmin.

Pyrin kirjoittelemaan tänne kuulumisia säännöllisesti, mutta malttamattomimmat voivat seurata menoa näiden kanavien kautta reaaliajassa:

Twitter: @JiiHietala
Instagram: @jannehietala
Movescount: JHietala