Kesäloman päättänyt viikonloppu Jäämeren portilla Tromssassa antoi sen, mitä urheilu voi parhaimmillaan ja pahimmillaan tarjota. Menneiden päivien aikana keho on tuottanut huikeat määrät endorfiineja ja adrenaliinia on virrannut suonissa. Merkkeinä seikkailuista kehossa on lukuisia ruhjeita ja mustelmia, kipeät lihaset sekä todennäköisesti revennyt nilkan nivelside. Mutta jos tämä on hinta siitä, mitä pääsi viikonlopun aikana kokemaan, olen sen valmis maksamaan. Continue reading…
Oppia ikä kaikki. Upea harrastus se vain on. Urheilua se vain on. Elämäntapa? Hemmetti, kyllä se vain joskus korpeaa ja kovasti. Ehkä päällimmäisenä ne tunnit jotka oli tehnyt mukavuusalueen ulkopuolella vain Epic Trailia varten. Mattojuoksut, helvetti sentään. Se ei ole luontoihmisen hommaa kun hamsterit painaa vieretysten punavuorelaisella salilla. Joskus menee päin Pyreneitä, onneksi nyt jo kohti Alppeja!
Kesälomasta on enää vajaa neljännes jäljellä ja kohta on taas aika palata kuvainnollisesti sinne pyörähdyskappaleita valmistavan työvälineen äärelle. Sitä ennen suuntaan vielä loman viimeiselle kisareissulle ja tälle kertaa määränpäänä on kalastuksen ja merenkulun keskus Tromssa Pohjois-Norjassa. Tromsø Skyrace on vuorijuoksun (vielä toistaiseksi) elävän legendan Kilian Jornetin ideasta syntynyt kilpailu, joka järjestetään nyt kolmatta kertaa. Oma kosketukseni tapahtumaan on hyppy suoraan syvään päähän, sillä juoksen perjantaina Blåmann Verticalin (2,7 km / +1044 m) ja lauantaina viikonlopun päämatkan Hamperokken Skyracen (53 km / +4600 m). Continue reading…